Mielikuvitusta kehiin.

Lapsen kasvaessa huomaa, että mielikuvitusta ja kekseliäisyyttä tarvitaan koko ajan enemmän ja enemmän. Kun mikään ei oikein tahdo viihdyttää ja kaikki lastenlaulut ja lorutkin on unohtunu keksitään päästä uusia, kun ollaan kylästelemässä ja huomataan, että lelut jäi kotiin otetaan esille kauhat ja kapustat leluiksi. Esteitä vaarallisiin paikkoihin tehdään milloin mistäkin ja välissä käytetään kaikki konstit jotta pienen suun saisi ruokaillessa auki ja vielä lusikankin suuhun asti. Mutta viikonloppuna piti ihan tosissaan käyttää luovuutta. Oltiin Luostolla reissussa ja autoon ei vaunut mahtuneetkaan mukaan. Yritin laittaa Titiuuta nukkumaan sisälle päikkäreille, mutta eihän siitä mitään tullut. Ulkona tuuli ja pyrytti lunta, joten pelkkä vaunupussi ei olisi suojaksi ulos riittänyt. Käytiin isin kanssa läpi kaikki mahdolliset asiat johon Titiuun voisi ulos laittaa nukkumaan, laatikot olivat liian pieniä ja toisaalta myös liian avonaisia päältä. Pienen pähkäilyn jälkeen sen keksin. Tyhjensin laukkuni ja pehmustin pohjan ja laitoin Titiuun laukkuun nukkumaan! Ja eikun pihalle mars. Heiluttelin laukkua ulkona kahvoista, aluksi kuului pientä kikatusta, mutta uni tuli ja otti voiton alle viidessä minuutissa! Eikä tuuli ja lumi haitannut unta ollenkaan, sillä uni maistui laukussa kolmatta tuntia.

Laukussa on hyvä nukkua...

...ja sieltä herätään iloisena!

Reissuun lähtö päivänä ihmeteltiin nenäpäivän nenää.

Viikonloppu meni kaiken kaikkiaan hyvin. Käytiin siis isin vanhempien luona, ensimmäinen äidin ja toinen yö isän tykönä. Ja sunnuntainahan vietettiin isin ensimmäistä isänpäivää. Toivotankin kaikille isille ihanaa jokaista päivää!