Oman nyrkin maiskuttelua |
Samoihin aikoihin opittiin myös nauramaan ääneen. Aluksi naurut olivat ikäänkuin vahinkoja, pieniä hörähdyksiä. Nyt Titiuun saa nauramaan lähes koska vaan, riittää kun hänelle nauraa, hymyilee tai edes katsoo. Oikea pieni aurinko tämä meidän neiti kyllä on.
Isi naurattaa.
Tänään kokeiltiin taas pitkästä aikaa liinailua. Ensimmäistä kertaa Titiuu tuntui viihtyvän kantoliinassa. Kiva juttu, sillä tykkään kovasti kanniskella Titiuuta mukana, mutta painoa alkaa jo olla sen verran, että kädet väsyvät nopeasti. Aluksi vähän ihmeteltiin, että missähän sitä oikein ollaan, mutta hyvin pian huomattiin, että tämähän onkin ihan kiva paikka olla.
Mihin sie äiti minut oikein laitat? |
Täällä pesässähän on hauskaa! |
Lisäksi Titiuu on pikkuhiljaa "oppinut" olemaan autossa. Tätä taitoa päästäänkin testaamaan oikein kunnolla ensiviikolla kun lähdetään moikkaamaan minun mummiani n.300 kilometrin päähän. Viime reissun jälkeen kyllä päätin, että Titiuun kanssa matkustetaan seuraavan kerran vasta 18 vuoden päästä, mutta jos nyt kuitenkin yritettäisiin vielä edes kerran. Kerronpas sitten miten reissu oikein meni.
Aivan ihania hetkiä teillä siellä <3 .
VastaaPoistaVoi kuinka ihana nauruneiti.
VastaaPoista<3
VastaaPoista