4 kuukautta

Tänään Titiuu täytti 4 kuukautta. On jotenkin tosi vaikea pysyä perässä milloin Titiuu oppi mitäkin, joten jos nyt hiukan miettisin ja kirjottelisin ylös. Tämän neljän kuukauden jälkeen uusia taitoja alkaakin kertymään, jos nyt ei ihan päivittäin niin ainakin viikottain.

Kuvissa Titiuulla on päällä minun vanha potkupuku, tai ainakin minulla on ollut samanlainen. Kuvat on otettu n. viikko ennen virallista nelikuukautis päivää, mutta sarja sopi tähän tekstiin joten päätin käyttää sitä.

4 kuukauden ikäinen Titiuu... 


...on todella kiinnostunut ympäristöstään. Uuteen paikkaan kun tullaan mennään ihan hiljaiseksi ja katsotaan joka suuntaan. Pää pyörii minkä vaan ehtii pyörittää. Vielä ei vierasteta, vaan vieraat ihmiset lähinnä naurattavat.

...nauraa ääneen. Ja mikä ihana ääni se onkaan! Titiuu alkoi nauramaan ääneen jo varsin aikaisessa vaiheessa. Mutta mikään muu ei kyllä saa ihmistä paremmalle mielelle, kuin vauvan nauru.

Tässä sitä nauretaan

...syö ainoastaan rintaa. Tuttipulloa ollaan muutamia kertoja kokeiltu ja sillä saa syötettyä pieniä määriä, mutta Titiuu ei oikein tunnu ymmärtävän miten siitä pitäisi syödä. Tuttikaan ei kelpaa ja kiinteät aloitetaan vasta myöhemmin.

...vie kaiken suuhun minkä käsiinsä saa. Mutta jos käsissä ei ole mitään, niin ei se haittaa, myös pelkät nyrkit maistuvat hyviltä. Pienet kädet puristuvat salamana nyrkkiin jos siihen jotain osuu ja ote on tiukka. Koiramme on muutamaan otteeseen saanut huomata, ettei liian lähelle käsiä ei kannata mennä makoilemaan tai ollaan taas nyrkillisen verran karvoja köyhempiä.

Ampparin maistelua.

...tykkää kylvystä. Siellä potkitaan ja polskitaan jo niin lujasti, että ollaan molemmat kylvyn jälkeen lähes yhtä märkiä.

...tarttuu esineisiin ja tutkii tarkasti leluja. Vielä lelut eivät kovin kauaa käsissä kuitenkaan pysy, eikä niitä vielä osata vaatia takaisin.

Hmmm...

...ei itke muutenkuin nälkää tai väsymystä ja näihinhän on molempiin hyvin nopeat ja simppelit apukeinot, sänkyyn ja tissi suuhun - ja kas, taas ollaan tyytyväisiä.

...on kääntynyt kerran itse selältä mahalleen. Useasti olen hiukan avittanut pyörähtämistä kun toinen kamalan pönkäämisen ja huhkimisen jälkeen ei millään pääse ihan mahalleen asti. Luulen, että syy siihen miksi silloin äitienpäivänä pyörähti niin sukkelasti on vaipoissa, silloin alla oli nimittäin kertakäyttövaippa, joka on huomattavasti pienempi kuin kestovaippa.

...viihtyy lattialla. Ja sitterissä. Ja sängyllä. Ja sylissä. Oikeastaan siis ihan missä tahansa mihin hänet vaan laittaa. Erityisen kiinnostavia ovat sitterissä istuessa lelukaaren lelut ja lattialla ollessa tietysti telkkari. 

...nukkuu meidän välissä. Minusta on ihana aamulla herätä kun pieni Titiuu nauraa ja hymyilee vieressä.

...tykkää tanssimisesta. Ja myös kaikesta muusta heilumisesta, lentämisestä ja hytkyttelystä.

...jaksaa jo pitää päätä ihan kunnolla ylhäällä mahallaan ollessa. Vielä pää kuitenkin heiluu ainoastaan niskan varassa ylhäällä, eli käsillä ei vielä tueta.

...nukkuu päikkärit parhaiten sisällä. Ulkona ollaan yritetty vaunuissa nukkua ja aluksi se onnistuikin, mutta nykyään se on niin tuurista kiinni että nukahdetaanko, tai ylipäätään rauhoitutaanko sinne vaunuun ollenkaan, että ulkoilut on jääny vähemmälle. Ehkäpä sitten taas päästään vaunuilemaan kun Titiuun voi laittaa rattaisiin istumaan.

...on vihdoin alkanut viihtyä autossa. Ensimmäiset 3 kuukautta olivat aina suoraa huutoa kun autoon joutui ellei ajoitus mennyt ihan nappiin. Nykyään rauhoittuu autoon lähes heti. Ihanaa, helpottaan kylästelyä huomattavasti.

...tulee hienosti toimeen perheemme koiran kanssa. Vai pitäisikö sanoa, että koira tulee toimeen Titiuun kanssa. Heistä tulee varmasti hyvät ystävykset!

Ystävykset