Mietteitä joulun alla.

Joulu kolkuttelee ovella ja pieni joulustressi alkaa ehkä hiipiä meillekkin. Joulu "vieraamme", jos heitä nyt vieraiksi voi kutsua, saapuvat vasta aaton vastaisena yönä, joten lähes kaikki järjestelyt on tehtävä ennen sitä. Lahjat on onneksi jo ostettuna, vielä olisi siis siivous, kuusen hankinta, jonka kyllä saa mies hoitaa, ruokien osto ja valmistus sekä lahjojen paketointi. Ennen rakastin paketoimista. Oli ihana laittaa lahjat lattialle ja tehdä jokaisesta paketista kaunis, nyt tuntuu että väliäkö sillä mihin ne lahjat on kääritty, hyvä jos ehdin niitä käärimään ollenkaan. Ja toivottavasti äitini muistaa sen kuusenjalan!

Pienen lisästressin on tuonut Titiuun huono painon nousu. Painokäyrä sen kun jatkaa laskuaan. Kävimme pari päivää sitten ylimääräisessä punnituksessa neuvolassa ja kuukauden päähän saatiin aika lääkärille ja jos paino ei ala nousta yhtään paremmin tulee ehkäpä käynti keskussairaalaan tai ainakin käyrät laitetaan sinne näytille. Terveydenhoitaja kyllä sanoi, että ei kannata alkaa asian kanssa huolehtimaan, koska Titiuu muuten voi hyvin ja on tyytyväinen mutta minkä sitä itselleen voi. Huolehdinhan mie.

Mutta mitäs muuta pienelle Titiuulle kuuluu? No hyvää, jos ei pientä kokoa lasketa. Tai pienen koonsa ansiosta Titiuu liikkuu hyvin sukkelasti, kävelee, juoksee ja joskus jopa hyppii. Hallitsee kehonsa tosi hyvin, sillä kävely on hyvin varmaa ja kaatumisia sattuu lähinnä väsyneenä. Sohvalle ja sängylle päästään jo itse ja päästiinpä eilen jo sängyltä alaskin. Ensin mentiin sängynlaidalle, käännyttiin niin että jalat oli reunaan päin, peruutus, naama patjaan kiinni ja siitä liukumalla alas jaloilleen lattialle ja kävellen eteenpäin. Todella mallikkaasti ja selvästi tarkoituksella. Varsinaisia sanoja en vielä erota, mutta selvästi yrittää jo sanoja matkia ja usein onnistuukin niin että ensimmäinen tavu on oikein.

Muttei pelkkää hyvää vaan ikäviäkin kokemuksia on mukaan tarttunut. Titiuu oli ensimmäisen kerran kipeänä. Lauantaina mukaan tarttui pieni yskä ja sunnuntaina oltiinkin päivä kuumeessa. Ja olihan se äidillekkin raskasta kun ei oikein tiennyt miten auttaa vaikka selvästi näki ettei pienellä ole kaikki hyvin. Mutta siitä selvittiin onneksi vain yhdellä päivällä ja maanantai oli jo kuumeeton. Vielä vaivana on kyllä se yskä ja ajattelin huomenna terveyskeskukseen soitella, ennen kuin joulupyhät pukkaa päälle.

Naksut on herrrrkua!

Ja Rommi seuraa naksujen hajua kuin hai laivaa.

Tätä Rommin possua pitää Titiuun aina tutkia,
vaikka itku pääsee joka kerta kun lelu alkaa vinkua.

"Ai, tähänkö ei saa koskea?"
Nämä kuvat on otettu joulukuun alussa ja nyt joulusiivouksien
aikana tehtiin tästäkin hyllystä turvallisempi laittamalla sinne
Titiuun lelut.