Missä sanat?

Sanoja, niitä mie täällä odottelen jo kovasti. Titiuu puhuu paljon, todella paljon ns. omaa kieltään, mutta varsinaisia sanoja tulee vähän. Ihan ensimmäinen oikea sana, joka tuli jo tuossa keväällä oli kakka. Nyt osataan sanoa myös nenä ja samalla näyttäen missä se nenä oikein on. Pitkään on hoettu myös mammaa eli maitoa, tai niin me ollaan tähän asti ajateltu sen tarkoittavan, nyt kaikki kauppakassin sisällöstä tuntuu olevan mammaa. Ymmärrettäviä "sanoja" on myös äittä (äiti) ja sisi (isi), Rommia huudetaan vähän vaihdellen joko Ommi tai ihan vaan pelkkä Mi. Ja koko ajan ollaan myös menossa eli mennään tulee myös ihan selvästi. Vaikka välissä itsestä tuntuu, että eikö niitä sanoja jo tule niin eihän tässä oikeastaan ole vielä edes mikään hoppu. Puhutaan sitten kun puhutaan.

Sanoja silti ymmärretään, kun sanon vaikka, että "Mennään pesemään hampaat." ottaa Titituu minua kädestä ja kävelee kohti vessaa, kiikku pöntölle, avaa suun isoksi ja sanoo "Aaaa". Tai kun telkkarin kuva kesken ohjelman pätkäsee hakee Titiuu tuohtuneena kaukosäätimen ja tuo sen minulle. Hermot tuntuisi muutenkin olevan minulta peritty ne kun tuntuu palavan heti jos jokin asia ei onnistu! Harmi, isin hermot olis ollu paljon parempi perintö.

Eilen kun jääkaapin ovi jäi minulta auki löysi Titiuu sieltä omenan jota ensin yrittettiin syödä pussin läpi. Riemu oli suuri kun otin omenan pois pussista ja Titiuu pääsi sitä nakertelemaan. Uusilla poskihampailla onkin varmasti hyvä pureskella omenaa.

Nyt nukkumaan, sillä huomenna olisi aamuvuoro. Titiuu on muuten nyt kesälomalla ja isi on tämän kuun kotona tytön kanssa. Kesä- ja heinäkuuksi onkin luvassa jotain oikein luksusta meidän perheessä. Saadaan Titiulle ihan kotiin hoitaja koko kesäksi! Siskoni nimittäin tulee meille hoitamaan Titiuuta, onpahan tytöllä oikein kunnon kesäloma. 

Täällä taas.

Aikaa kulunut oikein reilusti. Toukokuu on jo hyvässä vauhdissa, mutta ilmat ei sitä vissiin tiiä. Toissapäivänä tuli vielä lunta ihan taivaan täyeltä. Lumen alta paljastuu koko ajan kaikkea roskaa, muttakun maa on jäässä ja märkä ei sitä pääse siivoamaan. Toisaalta on ollut sen verran kiirettä että enpä olisi jaksanutkaan tai edes ehtinyt.

Tällaista me ollaan kevään aikana touhuttu:

Kävelty reppu selässä.

Leivottu.

Syöty käristystä.

Ja siivottu.

Tuo siivoaminen on Titiuun mielestä ihan huippu hauskaa. Tyttö juoksee luutu kädessä, ämpäri kainalossa pitkin kämppää ja pyyhkii minkä kerkiää, välillä seinää ja välillä namaa. Mutta tuo ampäri mukana oli ihan must. Ilman sitä tulee vain itku.