Hauskaa Vappua!

Onpas ollut kyllä hulina päivä. Omaksi yllätykseksi ollaan vietetty nämä 3,5 kk aika pitkälti neljän seinän sisällä, joten näin vapun kunniaksi päätettiin lähteä ihan ihmisten ilmoille. Vappuasu siis Titiuulle päälle ja nokka kohti Levin megavappua, josta vappu kulkue strattasi kahden aikoihin. Ilma ei ollut kovin hyvä, mutta Titiuu katseli innokkaana ja tarkkaavaisena ympärilleen ja sai jopa kokea ensimmäisen vesisateen. 

Joko mennään?

Onhan Ketulla myös häntä.

Pikku kettu valmiina.

Kulkueessa me ei kauaa viihdytty, katsottiin vaan kun se lähti liikkelle ja lähdettiin sitten aasialaiseen vappubrunssille. Ravintolassa vietettiin aikaa lähes kaksi tuntia ja Titiuukin jaksoi hienosti kun sai välissä itsekin syödä. Kettupuku näytti keräävän ravintolassa paljon hymyjä. Ja söpöhän se kyllä onkin.

Syömisen jälkeen jätettiin T Leville juhlimaan vappua ja me tytöt lähdettiin kahdestaan kotiin. Vaan eipä me näin helpolla päästy. Me käytiin vaan kotona syömässä ja lähdettiin käymään vielä toinen mutka Levillä. Vietiin Isille makuupussi ja alusta, että saa jäädä Leville yöksi ja me tytöt saadaan nukkua rauhassa ja leveästi. Tämä toinen reissu ei ollutkaan enää Titiuun mielestä kovin hauska sillä väsy alkoi jo painamaan pientä, mutta onneksi kummitäti oli mukana lohduttamassa ja takasin tullessa katseltiin tyytyväisenä. Eikä tarvinnut kotona nukkumattia kauaa odotella.

Vielä jaksetaan hymyillä...

...mutta väsymys alkaa viedä voiton.

Ja minusta tuntuu, ettei tarvi minunkaan sitä kauaa odotella. Viime yönä on valvottu oksentelevan koiran kanssa joten kunnon yöunet olis nyt paikallaan.

Tule jo kesä.

Vihdoin alkaa tuntumaan, että kyllä se kesä sieltä tulee. Lumi on vesisateiden ja lämpimien ilmojen takia sulanut melkein silmissä. Vieläkin sitä on paljon, mutta kyllä se kesä sieltä tulee. Tapeeksi monta kertaa kun hokee niin sitä varmemmin se tulee :D

Kesän odotteluun on meillä ihanan auringon paisteen ja jätskin syönnin lisäksi kolmaskin syy. Nimittäin nämä kevään rapakelit on koiran ulkoilun kannalta niin vaikeaa aikaa. Ostin ajoissa koiralle kurapuvun, joka hiukan suojaisi valkoista turkkia ravalta, mutta se osoittautui epäsopivaksi ja jouduin viemään sen ompelijalle korjattavaksi, ja sillä ompelijalla se puku on ollut jo 3 viikkoa...Pitää varmaan käydä TAAS ensiviikolla sitä kyselemässä.

Lenkin jälkeen pesulle menossa.

Innostuin tästä kesän tulosta tilaamalla Titiuulle kesävaatteita. Ostin nyt aluksi pelkästään kokoa 68, mutta voi olla, että ne onkin jo loppukesästä pieniä ja sitten ostellaan kesävaatteet kahdessa koossa :)


Viikolla siis saapui H&M:n tilaukseni, josta Titiuulle käyttöön jäi pari teepparia, hihattomia bodeja ja caprileggarit. Vielä on tulossa kasa vaatteita, joita olen nettikirppiksiltä ostanut.

HenkkaMaukalta tulleet

Nahkaiset pikku seilori-tossut nettikirppikseltä 1e

Tällä hetkellä hauska juttu Titiuun mielestä näyttää, tai paremminkin kuulostaa olevan kiljuminen. Kovaa ja korkealta. Ja sitä jaksetaan vaikka kuinka kauan. Mutta samalla sekunnilla kun kaivan kameran esille kuvatakseni tyttöä hiljenee hän täysin. Pienen pätkän sain kuitenkin kiljuntaa nauhalle.

 Siinä selvästi toivotettiin kaikille hauskaa kesän odotusta.

Paketti laatikossa

Piti jo heti tänään kirjoittaa uudestaan. Postilaatikossa nimittäin odotti iloinen yllätys, paketti. Ensin mietin, että en ole omasta mielestäni tilannut mitään näin suurta (netti tilailuni on hiukan riistäytynyt käsistä, mutta ei siitä nyt sen enempää). 

Paketin tutkimista

Paketti oli peräisin sukulaisilta ja arvasin sisällön olevan lastenvaatteita. Ennen oli niin kiva saada itselle uusia vaatteita, mutta vielä sata kertaa kivempaa on saada tytölle uusia vaatteita! Kiitos taas kivasta paketista lähettäjälle.

Uusien vaatteiden maistelua.

Hattu taitaa vielä olla hiukan liian iso.

Vaatteet olivat vielä hiukan isoja, mutta luulen että jo kuukauden päästä nämäkin ovat jo käytössä. Paitsi tuo kuvassa oleva hattu taitaa säästyä ensi syksylle. 

Eilen lupasin itselleni, että tänään menen ajoissa nukkumaan, joten öitä.

3kk neuvolakäynti

19.4 oli siis aika käydä Titiuun 3kk neuvolassa. Aika sinne sattui aika huonoon kellon aikaan, heräsimme nimittäin aamulla kymmenen aikoihin ja neuvolassa piti olla klo 12.00 eli samaan aikaan kun olisi ollut jo päiväunien aika. Olin jo varma, että huudoksihan se väsymyksen takia koko reissu menee, mutta pienellä puolentunnin köllöttelyllä jaksettiin koko neuvola-aika hymysuin.


Itse odotan neuvolakäyntejä aina innolla. Meillä on tosi mukava lastenneuvolan täti ja hän löytää aina niin paljon kehuja, että itsekin on koko päivän hyvällä tuulella. Kehut jotenkin vahvistaa itseä ja äitiyttä, tulee tunne, että tekee asiat oikein. Korttiin hän tällä kertaa kirjoitti näin: "Hyvin hoidettu pikku-neiti. Rintamaidolla kasvaa tasaisesti. Hymytyttö. Ääntelee, juttelee, kiljuu. Ihosamettinen, hyväkuntoinen. Varaa jaloilleen seisomaan nostettaessa. Jäntevä tyttö."


Kehujen jälkeen otettiin mittoja, painoa oli tullut kuukaudessa 875g ja pituutta 3,9cm. Eipä ole ihme, että vaatteet alkaa taas tuntumaan pieniltä. Seuraavina päivinä kaivettiin jo seuraavan koon vaatteet valmiiksi esille. Painoa siis oli 6250g ja pituutta 61,2cm. Kasvaa edelleen tasaisesti keskikäyrän yläpuolella.


Seuraavaksi oli vuorossa rokotukset. Nykyään siis annetaan rota-rokote suun kautta liuoksena. Ja tästähän meillä ei oikein tykätty, ei tainnut Titiuu nielaista kertaakaan, vaan kaikki syljettiin ulos. Sitten pistettiin piikit molempiin reisiin ja siitähän huuto pääsi. Itsestäkin tuntui, että itku tulee, mutta onneksi Titiuu rauhoittui niin nopeasti niin sai äitikin koottua itsensä.


Imetyksestä puhuttiin sen verran, että mennään imetyksellä sinne puoleen vuoteen asti kun maitoa kerran näyttää riittävän vaikka naapurin lapsille jakaa. 4kk jälkeen ajattelin kuitenkin pikku hiljaa alkaa maistattamaan myös kiinteitä, jotta tottuisi siihen, että ruokaa saadaan muualtakin kuin tissistä. Meillähän ei tuttipullo kelpaa, joten ollaan oltu toisissamme tosi kiinni nämä 3 kuukautta, helpottaisi vähän jos voisi itse jossain käydä tietäen, ettei toisen tarvitse nälkäänsä huutaa. Mutta kun kasvu näyttää olevan tasaista ei kiinteiden aloittamisella ole hoppua.


Seuraava neuvola on taas kuukauden päästä ja silloin onkin tarkistus lääkärin kanssa.


Tässä vielä muutama tuore kuva

Pientä taustaa ja pohjustusta

Olen jonkin verran seuraillut eriaiheisia blogeja ja ajatus omasta on nyt hetken aikaa kutkutellut takaraivossa, joten päätin itsekin kirjoittelua kokeilla.

Blogi osaamiseni ja historiani jääkin tuohon lukemiseen. Kaikki on uutta, mutta eiköhän tästä ajan kanssa saada itseni näköinen ja oloinen, kunhan hetken ensin tutustutaan.

Minun ja mieheni T:n, joksi häntä tässä blogissa tulen kutsumaan, elämä muuttui kun tyttäremme Titiuu syntyi tähän maailmaan tammikuussa 2012 tehden meistä perheen. Uudesta ja ihmeellisestä vauva-arjesta saa myös sisältönsä tämä blogi. Tyttäremme lisäksi sisältöä arkeen tuo vuoden ikäinen Coton de tulear herra. Blogia kirjoittelen ajatellen kaukana olevia Titiuun läheisiä, jotka voivat tätä kautta seurata Titiuun ja perheemme arkea. 

Nyt kuuluu taas kutsu huuto, jatketaan myöhemmin.